Haaga-Helian kansainvälinen verkosto vahvistui entisestään, kun se liittyi perjantaina 26.4. Helsinki EU Officen sopimuskumppaniksi. Liittymisen myötä Haaga-Helia ottaa ison harppauksen EU-tason kehittämistyössä.

– Helsinki EU office tarjoaa erinomaisen viiteryhmän verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen nykyisten ja potentiaalisten kumppaneiden kanssa EU-foorumilla. Kansainvälisyys ja yhteistyö eivät ole pelkkä itseisarvo, vaan luonnollinen tapa meille tuoda esiin omaa ja kumppaneidemme osaamista sekä osallistua yhteisten haasteiden ratkomiseen keskeisissä verkostoissa, kommentoi Hannu Vahtera, Haaga-Helian liiketalouden yksikön Head of R&D.

Helsinki EU Office on 14 kumppanin yhteinen toimisto Brysselissä. Toimisto tukee yhteistyökumppaniensa EU-edunvalvontaa ja edistää niiden näkyvyyttä EU-foorumeilla. Toimiston tehtävänä on tämän lisäksi tiedon välittäminen EU-lainsäädännön valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmien rakenteesta ja avautuvista rahoitushauista, tapahtumista ja yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksista.

– Tarjoamamme palvelut, ja asiantuntijoidemme vahva EU-osaaminen ja monipuoliset verkostot tuovat merkittävän lisän Haaga-Helian EU-toiminnalle. Helsinki EU Office toivottaa Haaga-Helian lämpimästi tervetulleeksi ja odottaa innokkaasti alkavaa yhteistyötä, toteaa EU Officen kansainvälisten asioiden päällikkö Krista Taipale.

Haaga-Helia solmi tiistaina 30.5. partnerisopimuksen laskutuspalvelu Eezyn kanssa. Eezy osk on laskutuspalveluyritys, jonka asiakaskunta koostuu sivutoimisista laskuttajista täysipäiväisiin toimijoihin. Vuonna 2008 perustetulla Eezyllä on lähes 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Sopimuksen allekirjoittivat Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko sekä Eezyn puolelta Palvelupäällikkö Johanna Setänen. Tilaisuudessa olivat mukana myös Minna Mäkelä ja Nina Blomqvist Eezyn markkinointitiimistä, liiketalouden lehtori Tarja Autio, joka tulee toimimaan yhteistyön partnerimanagerina sekä Haaga-Helian asiakkuuspäällikkö Riku Korosuo.

Setänen odottaa yhteistyöltä uusia muotoja perinteisten työharjoitteluiden ja opinnäytetöiden lisäksi.

– Haaga-Helialla ja Eezyllä on molemmilla katse tulevaan, löydämme varmasti kehityshankkeita alustatalouden, yrittäjyyden ja markkinoinnin tiimoilta. Eezyn tavoitteena on lisätä tunnettuuttaan myös opiskelijoiden keskuudessa keikkatyötä mahdollistavana toimijana, Johanna Setänen kiteyttää.

Yrittäjyys ja sen tulevaisuuden muodot digitaalisine alustoineen ovat partneriyhteistyön ytimessä.

Tänä vuonna listalle nousi suomalaisista korkeakouluista Haaga-Helian lisäksi myös Turun ammattikorkeakoulu.

Yhdysvaltalainen Sales Education Foundation listaa vuosittain parhaat myyntikoulutusta tarjoavat korkeakoulut.

Top Sales Universities –listalle on yhdysvaltalaisten yliopistojen lisäksi päässyt mukaan 16 korkeakoulua Euroopasta ja Etelä-Amerikasta.

Haaga-Helia on ollut tällä listalla jo usean vuoden, uutena korkeakouluna listalle on nyt noussut Suomesta myös Turun ammattikorkeakoulu.

Katso koko TOP Sales Education Universities -lista Sales Education Foundationin vuosijulkaisusta. 

Haaga-Helian toteuttaman opettajakoulutuksen valmistujaisia vietettiin lauantaina 4.5.2019 Etelä-Afrikassa, Pretoriassa. Valmistujaisissa 31 Haaga-Helian yhteistyöyliopiston Tschwanen opettajaa sai Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun todistuksen.

Opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä. Juhlapuheen piti Marjaana Hyppönen Suomen Pretorian suurlähetystöstä. Koulutus oli osa Haaga-Helian toteuttamaa koulutusvientiä.

Haaga-Helian puolelta juhlallisuuksissa olivat mukana toteutuksen vastuuopettajat yliopettajat Heli Potinkara ja Päivi Aarreniemi-Jokipelto sekä johtaja Jari Laukia.

Osallistujien palautteet opinnoista olivat erinomaisia. Haaga-Helian toteuttama opettajakoulutus jatkuu  Etelä-Afrikassa myös tulevien vuosien aikana.

Arktisen neuvoston yhdestoista ministerikokous järjestetään Rovaniemellä tiistaina 7.5.2019. Suomi isännöi kokouksen ja ulkoministeri Timo Soini toimii sen puheenjohtajana. Kaikki arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit osallistuvat kokoukseen.

- Olemme pitäneet puheenjohtajakauden kokouksia eri puolilla Pohjois-Suomea: Kittilässä, Kemissä, Kuusamon Rukalla jne. On ollut hienoa näyttää Suomen pohjoisia alueita ja arktista osaamista kokousvieraillemme. Ulkoministerikokous Rovaniemellä on tietenkin suurin ponnistus ja kokouksesta on varmasti tulossa ikimuistoinen, summaa Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen

Kokousjärjestelyissä haluttiin näyttää Suomen nuorten ammattilaisten osaamista ja Haaga-Helia sai yhteydenoton koskien menusuunnittelua Ulkoministeriön arktisen tiimin konferenssivastaava Annariina Kukkoselta alkusyksystä 2018. Projektiin lähtivät mukaan Ruokatuotannon johtamisen koulutuksen 2.vuoden keittiömestariopiskelijat, lehtori Jari Karjalaisen johdolla.

Opiskelijat Aleksi Lukka ja Erika Helme pitivät projektia erittäin mielenkiintoisena:

- Innostuimme tehtävänannosta heti, sillä tapahtuman arvot vastasivat täysin omiamme. Vastuullinen, terveellinen, kasvispainotteinen, käsityönä tehty herkullinen lähiruoka on juuri sitä, mistä ammennamme inspiraatiotamme tekemiseemme.

- Aloitimme suunnitteluprosessin kartoittamalla mitä keväällä on sesongissa, virittäytymällä Lappi-tunnelmaan ja tutustumalla WWF:n ruokaoppaisiin. Haastavinta suunnittelussa oli kokouksen ajankohta ja paikka, joka sijoittuu keväiseen Lappiin, jossa luonto on vasta heräämässä.

- Tiimityöskentely sujui hyvin ja olemme tyytyväisiä ja ylpeitä lopputuloksesta. Samoin viestintä ulkoministeriön kanssa sujui hyvin. Palaute oli asiallista, rakentavaa ja muutoksia ei tarvittua paljoa. Oli ilo tehdä yhteistyötä ja jäi tunne, että toimeksiantajakin oli tyytyväinen, toteaa vielä projektipäällikkönä toiminut Lukka.

Lisätiedot:

Annariina Kukkonen, Konferenssivastaava, Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuustiimi, Pohjoisen Euroopan yksikkö, Ulkoministeriö
puh. 050 596 2944, Annariina.kukkonen@formin.fi, www.um.fi

Risto Karmavuo, koulutusohjelmajohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, risto.karmavuo@haaga-helia.fi, puh. 0400 538740

​Haaga-Helia sai maanantaina kunnian isännöidä viiden Novidan lukiolaisten vierailua Pasilan kampuksella. Toisen asteen opiskelijat Loimaalta pääsivät iltapäivän aikana tutustumaan kampukseen sekä Haaga-Heliaan rehtori Teemu Kokon johdolla.

- Arvostamme oma-aloitteisia nuoria, jotka miettivät jo hyvissä ajoin tulevaisuuttaan. Haaga-Helia avaa ovet työelämään, ja tällainen aktiivisuus on sellaista, mitä myös työelämässä pidetään arvossa.

Haaga-Heliassa kehitetty ja käyttöön otettu Work & Study –malli ja siihen kuuluva näyttöpäivätoiminta sijoittui upeasti toiselle sijalle kansainvälisessä Global Prize for Validation of Prior Learning –kilpailussa Berliinissä. Mallin tavoitteena on opiskelijoiden hallittu siirtyminen työelämään ja lisätä opiskelijoiden työssäoppimista. Palkinnon ottivat vastaan opintokoordinaattori Elina Iloranta ja koulutusohjelmajohtaja Marjaana Mäkelä.

Kilpailu järjestettiin kansainvälisen VPL Biennalen yhteydessä Berliinissä 7.5. Kilpailussa palkittiin parhaita käytäntöjä kolmessa kategoriassa, Work & Study oli ehdolla prosessit-sarjassa. Biennalen teemana oli ”Kohti toimivia käytäntöjä - Osaamisen tunnistaminen koulutusta ja työelämää varten”. Tapahtuman tavoitteena on tuoda yhteen osaamisen validoinnin asiantuntijoita koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän eri aloilta. Tapahtuman järjestäjinä toimivat mm. Euroopan Komissio, Unesco, Lifelong Learning Platform ja Nordic Network for Adult Learning.

Biennalen tutkimusosuudessa esiteltiin myös Haaga-Helian koordinoiman kansallisen Toteemi-hankkeen tuloksia. 

Tiistaina 7.9. Haaga-Helian Pasilan kampuksella keskusteltiin tärkeästä aiheesta: journalismin luotettavuudesta. Iltapäivän aikana etsittiin vastauksia muun muassa seuraaviin ajankohtaisiin kysymyksiin: Miltä journalismin tekeminen näyttää sen kohteista ja lähteistä? Miten toimitus voisi aktiivisesti lisätä yleisönsä keskinäistä luottamusta ja luottamusta journalismiin? Miten saada suomalaiset pysymään journalismin ja yhteisten asioiden äärellä, kun sekä arvot että yleisöt sirpaloituvat?  

Näistä ajankohtaisista aiheista keskusteltiin Journalismiseminaari 2019 -tapahtumassa.

Seminaarin aluksi pääsivät ääneen pääpuhuja Assistant Professor of Communication Ruth Palmer sekä Suomen tiedetoimittajien liiton pääsihteeri ja viestinnäntutkija Ulla Järvi. He tarttuivat puhenvuoroissaan siihen, millaista on olla journalistin kohteena ja lähteenä ja toisaalta, millaista journalistinen työ ylipäätään on.

Ruth Palmerin puheenvuoron aiheena oli: Becoming the News: How Ordinary People Respond to the Media Spotlight. Hän pohti asiaa esimerkkien kautta, jotka esittelivät aitoja kokemuksia haastateltavien kokemuksista journalismista ja journalisteista. Palmer on selvittänyt asiaa haastattelemalla uutisjuttujen kohteiksi ja lähteiksi päätyneiltä tavallisia ihmisiä.

Hän uskoo, että haastateltavien kokemusten ja heidän omien motiiviensa ymmärtäminen voi ratkaisevasti auttaa toimituksia luottamuksen rakentamisessa. Palmer on kirjoittanut tutkimuksensa pohjalta myös kirjan.

Ulla Järvi pohti puheenvuorossaan journalistista työtä ja sitä, miten journalistit voisivat sitä parantaa. Järven mukaan asiantuntijuudella on kysyntää journalismissa, mutta enää ei riitä pelkkä tiedon jakaminen. Puheeksi nousi muun muassa se, miten blogitekstistä tulee journalistinen teksti ja miten median tulisi suhtautua valeuutisiin.

”Journalistiset ohjeet eivät ole pelkkiä korulauseita.”

Seminaarin toisella puoliskolla vuoronsa saivat Yle Kioskin toimittaja Toivo Haimi, Helsingin Sanomien toimittaja Maija Aalto ja MustReadin vastaava päätoimittaja ja osakas Anne Moilanen.

Toivo Haimi nosti puheessaan esiin erityisesti nuoren yleisön, joka hänen mukaansa on aiempia yleisöjä huomattavasti kriittisempi. Esimerkkinä Haimi käytti Yle Kioskia, joka  on asettanut tavoitteekseen tehdä modernia journalismia nuorille aikuisille, jotka eivät muuten Ylen sisältöjä kuluttaisi. Nuori yleisö vaatii, että heille perustellaan, miksi jokin asia on tärkeä ja miksi siitä kerrotaan. Haimin mukaan erityisen tärkeätä onkin tuntea yleisö ja olla siellä missä se on. Hän kuitenkin muistutti, ettei journalistin tarvitse kuitenkaan olla yleisön kaltainen.

Maija Aalto nosti puheessaan esiin keskustelun ja vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Hän esitteli asiaa Helsingin Sanomien erilaisten vuorovaikutuskanavien kautta.Helsingin Sanomat on kutsunut yleisöä dialogiin keskenään sekä toimittajan live-moderoimassa verkkokeskustelussa että Suomi puhuu -projektissa, jossa se on yhdistänyt mahdollisimman eri tavoin ajattelevia suomalaisia kohtaamaan ja perustelemaan kantojaan toisilleen.

Anne Moilanen kertoi puolitoistavuotiaan MustReadin kautta median moniäänisyydestä. Aallon mukaan median objektiivisuus on tarkoittaa tänä päivänä sitä, että sieltä löytyy monia ääniä.

Moilasen mukaan MustRead halusi alusta lähtien hakea toimitukseensa erilaisia ihmisiä erilaisilla arvoilla. Se avaa työntekijöidensä poliittisen taustan ja arvomaailman verkkosivuillaan myös yleisölle.

Seminaari huipentui paaneeliin, jonka teemana oli luottamus. Aiheesta olivat keskustelemassa päätoimittajat Erkki Meriluoto, Seura; Anne Moilanen, Marja Honkakorpi, Kuntalehti; sekä Kaius Niemi, Helsingin Sanomat. Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi jakoi puheenvuorot.

Keskustelussa oli muun muassa se, miten suomalaiset saadaan pysymään paitsi journalismin myös yhteisten asioiden äärellä, vaikka arvot ja yleisöt sirpaloituvat. Pohdinnassa oli myös, mitä paljon puhuttu läpinäkyvyys voi käytännön toimitustyössä olla?

Porvoon kansallista kaupunkipuistopäivää juhlistetaan monin aktiviteetein toukokuun 18. päivä Haaga-Helian Porvoo Campuksella Taidetehtaankatu 1:ssa. Talo täyttyy tapahtumista kello 13 – 17. Tule siis vaikka koko perheen voimalla retkelle kuuntelemaan luontokuvaaja Petteri Saariota, maistelemaan nokkosvohveleita, tekemään käpylehmiä, nauttimaan Päistikan lastenkonsertista ja katsomaan Aktivisti-elokuvaa. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Paljon lapsellista tekemistä kampuksen luontopäivässä

Lapsia viihdytetään monin tavoin kaupunkipuistopäivän aikana. Haaga-Helian opiskelijoiden aktiviteettipisteessä lapset voivat tehdä käpylehmiä, kaislaveneitä, seppeleitä tai piirtää Porvoota. Välillä voi käydä lepäilemässä makuupussissa nauttien luontoäänistä. Koko lapsellisen luontopäivän kruunaa Päistikka-yhteen konsertti kello 15.15.

Retkeilijät ja luonnonystävät kohtaavat kampuksella

Kaikille luonnosta kiinnostuneille on päivän aikana runsaasti ohjelmaa. Kuuluisa porvoolainen luontokuvaaja Petteri Saario kertoo työstään kello 14. Hänen ohjaamansa uusi luontodokumenttielokuva Aktivisti näytetään kampuksella kello 16.15 alkaen. Retkeilyvarustevalmistaja HALTI tuo paikalle runsaan valikoiman tuotteitaan, joihin voi tutustua asiantuntijoiden avustuksella. Kampuksen ala-aulassa voi myös ihmetellä 360-luontovideoita suuressa igluteltassa.

Ruokaa luonnosta kampuksella

Porvoo Campuksella luontopäivään kuuluu tietysti myös luonnollinen ruoka. Kampuksen ravintola Safkiss on auki koko päivän ja tarjoilee lounasta edulliseen hintaan. Keittiömestari ISS-ravintoloista Raisa Kotamäki kertoo luonnosta saatavien raaka-aineiden hyödyntämisestä kotikeittiössä ja maistattaa kaikille nokkosvohveleita kuusenkerkkäsiirapilla.

Lisätiedot
lehtori Antti Petteri Kurhinen, Haaga-Helia, antti.kurhinen@haaga-helia.fi, puh 044 29 000 30

Haaga-Helian Porvoo Campuksen liiketalouden koulutusohjelmajohtajaksi on valittu Maija Eklöf. Hän tulee vastaamaan Aviation Business –koulutusohjelmasta ja liiketalouden monimuotokoulutuksesta sekä työskentelemään kampusvastaavana. Hän aloittaa tehtävässä  jälkeen viimeistään 1.10.2019. 

Maija Eklöf on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, eMBA sekä sertifioitu coach ja mentori. Hän on tehnyt pitkän uran lentoyhtiöissä eri liiketoiminnoissa ja niiden johtopaikoilla Finnairilla, Etihad Airwaysillä Abu Dhabissa ja viimeksi regionaaliyhtiö Norralla. Tämän lisäksi hän on toiminut toimitusjohtajana henkilöstöjohdon ryhmässä HENRY ry:ssä ja koulutuksia suunnittelevassa ja markkinoivassa Henrietta Oy:ssä. 

Maija on kansainvälisesti kokenut, visionäärinen ihmisjohtaja, joka rakentaa tulevaisuutta ja vie läpi vaativia muutoksia yhdessä ihmisten kanssa. Hänellä on laaja kokemus ja ammattitaito liiketoiminnan kokonaisuuksien, lentoliiketoiminnan, asiakastyöskentelyn sekä asiantuntija-organisaatioiden systemaattisesta johtamisesta kansainvälisissä ympäristöissä. Hän on ollut myös useita kertoja asiantuntijana mukana Porvoo Campuksen Aviation –alan seminaareissa ja kehittämistyössä. 

- Porvoon kampuksella tehty hyvä työ ja kansainvälinen sekä eteenpäin katsova ilmapiiri ovat innostavia. Otan ilolla tämän haasteen vastaan ja yhdessä osaavien asiantuntijoiden kanssa menemme eteenpäin ja rakennamme tulevaisuutta, kommentoi Maija uudesta tilanteestaan.  

Toivotamme Maijan lämpimästi tervetulleeksi Haaga-Heliaan!

Matti Kauppinen
johtaja 

Kesällä kampukset hiljenevät ja osa kampuksista suljetaan kokonaan. Tämä näkyy myös opintotoimistojemme aukioloajoissa. Alta näet kesän 2019 opintotoimistojen aukioloajat kootusti. Huomaathan, että palvelua saat jokaisesta opintotoimistosta, riippumatta siitä missä toimipisteessä opiskelet.

Katso palveluajat ja yhteystiedot

Pasilan opintotoimisto:
10.6.–9.8. välisenä aikana
ma, ti, to ja pe klo 9–12 ja ke klo 12–15

Haagan opintotoimisto:
17.6.–5.7. ja 30.7.–9.8.
vain puhelinpäivystys ma–pe klo 9–15
opintotoimisto kiinni 8.–29.7.

Malmin opintotoimisto:
10.6.–28.6. ma–pe klo 9–12
1.–12.7. ja 22.–26.7. toiminnot Pasilassa ma, ti, to ja pe klo 9–12 ja ke klo 12–15
29.7.–9.8. ma–pe klo 9–12
opintotoimisto kiinni 1.– 26.7.

Porvoon opintotoimisto:
Porvoon kampus on suljettu 17.6.-9.8. ja opintotoimistokin on kiinni.
Puhelinpäivystys tänä aikana ma, ti, to ja pe klo 9 – 12 ja ke klo 12 – 15

Vierumäen opintotoimisto:
Opintotoimisto palvelee koko kesän ma–pe klo 9–14,
paitsi 28.6., 5.7., 22.–26.7., jolloin opintotoimisto on kiinni.

Suomella on suuri haaste ikäpyramidinsa kanssa. Erityiset kasvukeskukset ovat tilanteessa, jossa osaavista tekijöistä on pulaa. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut tekevät voitavansa, vaikka liian tiukat tutkintokatot jarruttavatkin toimintaamme.

Tavoitteena tulee olla, että kaikki Suomessa koulutuksen saaneet myös työllistyvät Suomeen. Heillä on kotimaisten kielten osaamista ja vähintäänkin runsaan kolmen vuoden kokemus aktiivisesta arjesta Suomessa. Henkisiä ja käytännön esteitä työllistymiselle tulee aktiivisesti poistaa ja Suomessa suoritettu tutkinto tulee nähdä hyvänä perusteena oleskelulupa- ja kansalaisuusharkinnassa.

Kaikki tämä edellyttää yhteiskunnaltamme asenteellista valmiutta sekä myönteistä suhtautumista kansainvälisyyteen. Se myös edellyttää joustavuutta oleskelulupaprosesseissa ja maahantulokäytänteissä, jotta opiskelijat ylipäätään saadaan Suomeen opiskelemaan. Tälläkin hetkellä on useita tapauksia, joissa opintonsa maksanut ulkomaalainen opiskelija joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan maahantuloon oikeuttavaa päätöstä.

Ammattikorkeakouluilla on vahvaa näyttöä hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa, ja suomalaisten osalta työllistyminen on erinomaisella tasolla. Tässä yhteistyössä painopistettä voidaan entisestään siirtää kansainvälisten osaajien työllistämiseen. Kansainvälisyys myös generoi kansainvälisyyttä – sekä käytännössä että asenteellisella tasolla.

Suomi on tilanteessa, jossa kaikki keinot tulee käyttää työtätekevän kansanosan määrälliseksi kasvattamiseksi. Tässä työssä korkeakoulut ovat rooliensa mukaisesti luontevia toimijoita. Panostaminen koulutukseen on aina investointi tulevaisuuteen. Selvää on, että yksistään kotimaiset osaajat ja markkinat eivät meille tule riittämään.

Teemu Kokko, rehtori-toimitusjohtaja, Haaga-Helia
Riitta Konkola, rehtori-toimitusjohtaja, Metropolia
Jouni Koski, rehtori-toimitusjohtaja, Laurea 

Haaga-Helia käynnistää Työsuojelurahaston tuella, syksyllä 2019 hankkeen, joka tarttuu tärkeään aiheeseen: nuorten sitoutumiseen työhön ja ammattiin. Hanke on ajankohtainen, sillä nuorten työhön ja ammattiin sitouttaminen sekä tunneosaaminen ovat avainasemassa tulevaisuuden työssä. On huolestuttavaa, että niin moni nuori vastavalmistunut harkitsee alan vaihtoa. Ongelma on vakava, sillä juuri tieto-, sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä tulee tulevaisuudessa olemaan pulaa. Tutkimusten mukaan hyvä tunneilmapiiri, innostus ja ilo sekä kannustava puhe lisäävät työn tuottavuutta ja työn imua.

Kannustava puhe (KaPu) - Mikä saa nuoret sitoutumaan työhön ja kokemaan merkitystä työstään? -hankkeen tavoitteena on tutkia nuorten vastavalmistuneiden työhön ja ammattiin sitoutumista haastattelemalla ja osallistamalla sekä nuoria että nuorten esimiehiä.

Haaga-Heliasta hankkeessa ovat tutkijoina Annica Isacsson ja Henna Heinilä. Haaga-Helian lisäksi hankkeen kumppaneina ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Humak.
Hanke toteutetaan aikavälillä 1.8.2019 – 31.1.2021.

Lisätietoja: Annica Isacsson, AOKK

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Rochier Asianajotoimisto Oy ovat tehneet pitkään monipuolista yhteistyötä. Roschier on muun muassa tarjonnut runsaasti harjoittelupaikkoja Haaga-Helian eri koulutusohjelmien opiskelijoille.

Viime talvena Roschier lahjoitti Haaga-Helialle 10 000 euroa osana Haaga-Helian lahjoituskampanjaa. Lahjoitus mahdollisti uuden virtuaalisen opintojakson toteuttamisen. Opintojakson nimi on  ICT-sovellusohjelmat myynnin- ja palvelun tukena. Opintojakso on mahdollista suorittaa kokonaan verkossa, ja se on ensi sijaisesti suunnattu Haaga-Helian Liiketoiminnan palveluratkaisut ja kielet –koulutusohjelman (entinen Assistentti-ohjelma) ja liiketalouden opiskelijoille. 

Haaga-Hellia kiittää lämpimästi Rochier Asianajotoimisto Oy:tä lahjoituksesta!

Lisätietoa: koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen, tuula.tuomainen@haaga-helia.fi tai suhdepäällikkö Eva Loippo-Sännälä, eva.loippo-sannala@haaga-helia.fi

Neljän seuraavan vuoden aikana määritellään maamme tulevaisuuden suunta. Siksi kasvatuksesta, koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta ei voi nyt tinkiä, vaan niihin on investoitava vahvasti.

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat tänään hallitusneuvottelijoita laadukkaan koulutusinvestointien tärkeydestä. Yhteisen viestin mukaan hallitusneuvottelujen linjaukset ratkaisevat sen, millaisia uutisia koulutuksesta kirjoitetaan vuonna 2023.

– Halusimme laajalla joukolla yhteisesti muistuttaa hallitusneuvottelijoita koulutuksen merkityksestä. Investoinneista koulutukseen on tällä kertaa pidettävä kiinni. Toivomme, että hallitusneuvotteluissa tunnistetaan vakava huoli maamme tulevaisuudesta, eikä koulutus jää muiden asioiden jalkoihin.

– Kasvatus, koulutus, tiede ja tutkimus ovat maamme keskeiset menestystekijät. Me suomalaiset teemme yhdessä tulevaisuuden otsikot, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa. 

Yhteisessä viestissä ovat mukana Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akava, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Sivistystyönantajat, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Vanhempainliitto, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE, ammattikorkeakoulut Haaga-Helia, Laurea, Metropolia ja Savonia, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL.

Lisätiedot: puheenjohtaja Olli Luukkainen, OAJ, puh. 0500 652 872

​Haaga-Helia sai maanantaina kunnian isännöidä viiden Novidan lukiolaisten vierailua Pasilan kampuksella. Toisen asteen opiskelijat Loimaalta pääsivät iltapäivän aikana tutustumaan kampukseen sekä Haaga-Heliaan rehtori Teemu Kokon johdolla.

- Arvostamme oma-aloitteisia nuoria, jotka miettivät jo hyvissä ajoin tulevaisuuttaan. Haaga-Helia avaa ovet työelämään, ja tällainen aktiivisuus on sellaista, mitä myös työelämässä pidetään arvossa.

Ilmailuala on hankalan haasteen edessä: samalla kun lentomatkailu lisääntyy, lentämisestä on tullut yksi merkittävimmistä ilmastoa rasittavista toiminnoista. Tämä vaikuttaa jo koko ilmailualan imagoon ja tulevaisuuden näkymiin. Esimerkiksi Ruotsissa lentoliikenteen kasvu hidastui viime vuonna ja yhdeksi syyksi arvioitiin ilmastonmuutoskeskustelua.

Vastuulliseen ilmailualaan pureuduttiin Porvoo Campuksella 16.5. järjestetyssä Future of Aviation –seminaarissa, joka järjestettiin nyt kolmannen kerran. Seminaariin osallistui liki 200 vastuullisesta ilmailusta kiinnostunutta asiantuntijaa ja opiskelijaa. Seminaarin järjestelyistä vastasivat Aviation Business -ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Finnair lentää vuosittain yli 130 000 lentoa vuodessa. Tästä syntyy runsaat 3,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä tekee Finnairista yhden suurimmista kasvihuonekaasujen päästäjistä Suomessa. Finnairin mediasuhteista vastaavan johtajan Päivyt Tallqvistin mukaan ratkaisu kestävämpään lentomatkailuun löytyy tehokkaammasta kalustosta.

- Noin 95 prosenttia lentoliikenteen hiilijalanjäljestä muodostuu polttoaineen kulutuksesta. Uudet lentokoneet, joihin Finnair on tulevina vuosina investoimassa, tuottavat 25 prosenttia pienemmät päästöt. Myös monet pienet asiat ratkaisevat ja Finnairilla etsitään jatkuvasti uusia keinoja mm. lentokoneiden painon pienentämiseen, Tallqvist totesi.

Johtaja Raimonds Gruntins kansainvälisestä ilmakuljetusliitto IATA:lta arvioi, että lentomatkailu jatkaa kasvuaan seuraavan 30 vuoden aikana etenkin Aasiassa. Ilmailualan yhteisenä tavoitteena on Gruntinsin mukaan hiilineutraali kasvu, ja ilmailualalla onkin tehty kansainvälinen sopimus, jonka mukaan lentoliikenteen kasvun pitäisi olla hiilineutraali vuoden 2020 jälkeen. Käytännössä tämä kuitenkin toteutuu päästöoikeuksien ostamisesta muualta, ei päästöjen vähenemisenä. 

- Lentolippujen yhä halvemmat hinnat lisäävät lentomatkailua etenekin Aasiassa, totesi Raimonds Gruntins seminaarissa.

Seminaarissa puhuivat myös asiakkuusjohtaja Ayça Kolukısa maailman suurimmalta lentokentältä Istanbulista.

www.futureofaviation.fi

Vuonna 2004 Jyväskylässä perustettu Admicom Finland Oy on kasvanut vauhdilla pienestä startup-yrityksestä järjestelmäkehityksen edelläkävijäksi Suomessa. Yrityksen liikevaihto on kasvanut yli 30 prosentin vuosivauhtia, ja yhtiössä työskentelee nykyisin noin 150 työntekijää neljässä eri toimipisteessä. Viime vuonna Admicom listautui pörssiin ja toistaiseksi vain Suomessa toimiva yritys on lähivuosina suuntaamassa katsettaan kansainvälisille markkinoille.

Admicon Finland Oy on Haaga-Helian uusin partneri ja yhteistyöllä se hakee tukea juuri kansainvälistymiseen.
- Haluamme tehdä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa mahdollisimman konkreettisia  tutkimusprojekteja, jotka tukevat kansainvälistymistavoitteitamme. Haaga-Helia kansainvälisenä korkeakouluna on meille tässä suhteessa hyvä kumppani. Samalla haluamme rakentaa pitkäjänteistä työnantajaprofiilia tulevaisuuden ammattilaisten keskuudessa, linjaa asiakaspäällikkö Antti Seppä yhteistyön tavoitteita. 

Ulkoministeriön Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö on kutsunut Suomea Latinalaisessa Amerikassa edustavat kunniakonsulit vierailulle Helsinkiin 20.-22.5.2019. Yhtenä vierailukohteena oli Haaga-Helia, jossa kunniakonsuleille esiteltiin tiistaina 21.5. mm. Haaga-Helian ja EduExcellencen koulutusvientihankkeita Etelä-Amerikassa.

Kolmipäiväisen vierailun aikana runsaalle 40 kunniakonsulille esitellään suomalaista osaamista etenkin koulutusvientiin, digitalisaatioon, kiertotalouteen ja cleantechiin liittyen. Kunniakonsuleiden ohjelmassa on myös tapaamiset tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja ulkoministeri Timo Soinin kanssa.

Tilaisuuden avasi Metropolian rehtori Riitta Konkola, joka esitteli vieraille 3AMK-toimintaa. Haaga-Helian vararehtori Jouni Ahonen sekä myyntipäälliköt EduExcellencen Klaus Luttjohan ja Milton Aldrete kertoivat  koulutusvientihankkeista eri puolilla maailmaa. 

Johdon assistenttityön ja kielten koulutus on elänyt hyvin ajassa, ja sen antaman osaamisen ansiosta koulutuksesta valmistuvat työllistyvät hyvin. Tulevaisuusorientoitunut koulutus valmentaa opiskelijoita uusiin tehtäviin, joita työelämän myllerryksessä syntyy. Samaan aikaan koulutuksen nykyinen nimi ei enää kuvaa riittävän hyvin sitä osaamista, joka koulutuksessa saavutetaan. 

Työelämän edustajien, alumnien, opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien välisten lukuisten aivoriihien ja keskusteluiden tuloksena johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma on saanut uuden nimen: liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutus ja englanniksi Business Service Solutions and Languages.  

Nimimuutoksen tavoitteena on auttaa koulutettavia löytämään itselleen sopiva urapolku sekä toisaalta kertoa työnantajille koulutettavien todellisesta osaamisesta. Suomenkielinen nimi otetaan käyttöön tammikuussa 2020 ja englanninkielinen syksyllä 2020.